SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta totesi mediatilaisuudessa, että nykyinen hallitus on epäonnistunut tavoitteissaan – velkaantumisen taittamisessa ja työllisyyden parantamisessa. Maailmantilanteella on vaikutuksensa myös Suomen heikkoon jamaan, mutta Eloranta näkee hallituksen politiikalla roolinsa.

– Sitä näkymätöntä jarrua on haettu, ja meidän tulkintamme on, että ihmisten luottamus maamme talouteen, omaan talouteen, työpaikan säilymiseen ja oman toimeentulon turvaamiseen ovat heikentyneet tämän hallituksen aikana. Se tietysti näkyy kotimaisessa kysynnässä ja on osasyy siihen, miksi taloudellinen tilanne on niin aneeminen ja työllisyystilanne heikko, Eloranta luonnehti.

Eloranta kuvaili, ettei SAK ole tehnyt velkajarruohjelmaa, vaan nostaa esille asioita, joita SAK:n näkökulmasta olisi tärkeää ja järkevää ensi kaudella tehdä.

SAK on pyrkinyt tuomaan listaansa myös esityksiä, jotka eivät järjestön mukaan maksa mitään. Työmarkkinoiden toiminnan tasapainottaminen ja rakenteiden uudistaminen on tavoite, joka ei Elorannan mukaan välttämättä saa ihmisiä rynnistämään vaaliuurnille, mutta jolla on merkitystä suomalaisten työmarkkinoiden kannalta.

– Meillä on erityisen ongelmallista, että monet toimialakohtaiset ja työehtosopimuskohtaiset kustannuslaskennat ynnä muut vaikutusarviot perustuvat pitkälti työnantajan tuottamaan tietoon, Eloranta sanoi.

PAIKALLISEEN sopimiseen SAK hakisi niin ikään mallia Ruotsista, jossa riitatilanteissa tulkintaetuoikeus on työntekijäpuolella. Tämä tarkoittaa sitä, että jos jonkin sopimuksen kohdan tulkinnasta on erimielisyyttä, noudatetaan työntekijäpuolen tulkintaa niin pitkään, kunnes yhteisymmärrys löytyy.

SAK:n mukaan paikalliseen sopimiseen liittyvä työrauhavelvoite ja työntekijöiden neuvotteluasema eivät ole tasapainossa. Samaan aikaan kun paikallista sopimista on lisätty, työntekijöiden työtaisteluoikeutta on rajoitettu. SAK:n mukaan tämä heikentää työntekijöiden vaikutus- ja neuvottelumahdollisuuksia. SAK esittää, että työrauhavelvoite määräytyy sen neuvottelutason mukaisesti, jolla sopimuksia tehdään.

Nyt työrauha astuu voimaan, kun valtakunnallinen työehtosopimus on solmittu. SAK siis esittää, että sellaisten asioiden kohdalla, joista neuvotellaan vielä erikseen paikallisesti, työrauha ei olisi voimassa.

– Tämä toisi neuvotteluun uutta kulmaa ja antaisi viime kädessä mahdollisuuden, että jos muutoin yhteistä näkemystä ei löydy, olisivat työtaistelutoimet käytettävissä. Tämä ei ole puheenvuoro sen puolesta, että toivoisimme, että paikallisesti lähdetään lakkoilemaan, mutta tämä tarkottaisi sitä, että neuvottelijoilla olisi enemmän työkaluja käytössä, Eloranta kuvaa.

SAK uudistaisi myös yleissitovuuden määritelmää. Työehtosopimusten yleissitovuudella saadaan työehtojen vähimmäissuoja koskemaan kaikkia alan työntekijöitä riippumatta siitä, onko työnantaja järjestäytynyt. Tällä hetkellä yleissitovuuteen vaikuttaa sopimusalan työnantajien järjestäytymisaste. Tämän SAK haluaa muuttaa.

– Se tarkoittaisi, että alan edustavin työehtosopimus loisi yleissitovuuden raamit koko toimialalle eikä enää niin, että asia olisi kiinni työnantajan järjestäytymisasteesta. Se on nähty, että se on hieman epävarmaa näinä aikoina, kun työnantajapuoli tekee omia ratkaisujaan.

VAALITAVOITTEIDEN listasta löytyy myös työmarkkinarikollisuuden kitkeminen. SAK:n työehdot-osaston johtaja Heli Puura kertoi tilaisuudessa, että SAK esittää työperäisen hyväksikäytön torjuntaohjelman laatimista.

– Sitä tarvitaan, että pystytään entistä paremmin puuttumaan liiketoimintamalliin, jossa samat toimijat kerrasta toiseen syyllistyvät työvoiman hyväksikäyttöön ja työehtojen polkemiseen. Tähän tarvitaan kovempia rangaistuksia ja selvempää kiinnijäämisriskiä kuin tällä hetkellä on.

Lisäksi SAK:n mielestä alipalkkaus pitäisi kriminalisoida ja ammattiliitoille pitää antaa kanneoikeus. SAK peräänkuuluttaa myös lisää resursseja ja työkaluja viranomaisille.

Puuran mukaan tällä hetkellä työntekijöillä, varsinkin liittoon kuulumattomilla, on korkea kynnys viedä esimerkiksi alipalkkaustapauksia yleiseen oikeuteen.

– Olisi järkevää selvittää sitä, että työtuomioistuimen asemaa laajennettaisiin myös työvoiman hyväksikäyttötilanteisiin. Lisäksi uhrin asemaa voitaisiin parantaa siten, että maksutonta oikeusapua olisi paremmin saatavilla ja ulkomaalaistaustaisille työntekijöille myös tulkkausta.

SAK haluaa myös laajentaa tilaajavastuuta koko alihankintaketjuun eli työn tilaaja huolehtii siitä, että työehdot ja palkat ovat kunnossa pienimmälläkin alihankijalla, Puura kertoo.

SAK toivoo myös puuttumista työsuhteen väärinluokitteluun. Tämä koskee alustatyötä, jossa esimerkiksi työnantaja määrittelee ruokalähetit yrittäjiksi, vaikka heidät on KKO:n päätöksessä on määritelty työntekijöiksi.

– Alustatyödirektiivin täytäntöönpano on Suomessa kesken ja näyttää pahasti siltä, että kunnianhimon taso ei ole kovin korkealla, Puura arvioi.

TAVOITTEISSAAN SAK nostaa tapetille myös osaamistason nostamisen tärkeyden. SAK:n yhteiskuntapoliitiikan osaston johtaja Saana Siekkinen luonnehti maanantain mediatilaisuudessa, että SAK:lle se ei tarkoita vain korkeakoulutettujen määrän nostamista.

Nuorten osaamista SAK parantaisi muun muassa huolehtimalla, että oppivelvollisille nuorille järjestetään lähiopetusta joka päivä ja etäopiskelua olisi vain perustellusta syystä.

– Toivomme, että ammatillisissa koulutuksissa perustutkinnon suorittavat nuoret saisivat myös entistä laajemmat ja syvemmät yleissivistävät taidot. Se tietysti liittyy paitsi työmarkkinoilla selviytymiseen, myös siihen, että heillä olisi mahdollisuus myöhemmässä vaiheessa jatkaa opintoja korkea-asteella.

Jo aikaisemmin SAK on linjannut konsteistaan aikuiskoulutuksen kunnianpalautukseen. Siekkisen mukaan on tärkeää löytää joustavia koulutuspolkuja erilaisiin tilanteisiin.

– Viesti jäsenistöltämme on sellainen, että eri elämänvaiheissa tapahtuu paljon muutoksia. Työpaikka tai ammatti voi kadota, osaamistarpeen muuttua tai tulla työkyvyn kanssa ongelmia ja joutuu siksi vaihtamaan ammattia työuran varrella. Nämä mahdollisuudet olisi turvattava jatkossakin.

Työttömän elämään SAK haluaa parannusta muun muassa tuomalla työttömyysturvaa ja työllisyyspalveluita lähemmäs Tanskan joustoturvamallia.

SAK ehdottaa, että työllisyyspalveluiden rahoitusta lisätään asiantuntijoiden ehdottomalle tasolle vuosittain vuoteen 2040 saakka, jolloin rahoitustaso on 180 miljoonaa euroa nykytasoa korkeampi.

– Samaan aikaan luovuttaisiin valvoittavista työhön osoittamisista ja työtön saisi itse valita parhaat haettavat työpaikkansa. Opintojen osalta ehdotamme, että kun työtön täyttää muuten velvoitteet – eli hakee aktiivisesti uutta työtä – hän saisi omaehtoisesti opiskella ilman, että se vaikuttaisi työttömyysturvaan, Siekkinen sanoo.

Kaikki SAK:n tavoitteet löytyvät täältä.